tiistai 31. maaliskuuta 2009

Slummien miljonääri

Jamal on Intiaan ulkoistetun asiakaspalvelukeskuksen toimistoapulainen, slummien kasvatti, joka päätyy sattuman summana kilpailemaan Intian ”Haluatko miljonääriksi”-ohjelmassa ja voittamaan pääpalkinnon. Miten slummeissa kasvanut, kouluja käymätön nuori mies saattoi tietää vastaukset kysymyksiin, joihin kukaan ei aiemmin ole osannut vastata?
Näistä lähtöasetelmista ponnistaa Danny Boylen (Trainspotting, The Beach, 28 päivää myöhemmin) hehkutettu Slummien miljonääri, joka ennakko-odotusten mukaisesti korjasi vuoden suurimmat potit Oscar- ja Golden globe-gaaloissa tänä vuonna. Boylen monen aiemman tuotoksen mukaisesti hän onnistuu tälläkin kertaa olemaan ajankohtainen ja tarjoamaan katsojille jotain tuoretta.
Elokuvan mielenkiintoinen rakenne on käydä läpi Jamalin elämäntarinaa tietovisan kysymysten pohjalta, matkaten tämän lapsuudesta aina nykyhetkeen. Tarinankerronta loikkii slummien arjen ja monikansallisen tv-viihteen välillä kuin korostaakseen näiden maailmojen eroja. Matka äärimmäisestä köyhyydestä suuriin rikkauksiin, tuttu teema? Rahan käsittely onkin elokuvan kantava voima.
Elokuvan sankarin Jamalin ja tämän veljen Salimin arki slummissa rakentuu rahan hankkimisen ympärille. Raha tuo valtaa ja statusta, jonka tavoittelu nouseekin suurimpaan arvoon taloudellisen ahdingon keskellä. Tämän arvotuksen keskellä on kuitenkin helppo menettää inhimillisyys, se mikä meistä tekee planeettamme ylimmän kastin tallaajia. Jos raha ajaa rakkauden, välittämisen ja veljeyden edelle, mitä meistä jää jäljelle?
Boylen elokuva sekoittaa sulavasti länsimaisen Hollywood-elokuvan ja Intialaisen maailman menettämättä kuitenkaan autenttisuuden tuntua. Elokuvan suuriin vahvuuksiin luettakoonkin realistisuus, jota tukemaan Boyle käytti autenttisia slummilapsia (!) näyttelijöinä. Vaikuttava kameratyöskentely sekä elokuvan äänimaailma tukevat omalta osaltaan tarinankerrontaa loistavasti.
Kaiken kaikkiaan filmi onnistuu yhdistämään monen tason palasensa vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, jota tohtii suositella koko kansalle. Kritiikin alaiseksi asettaisin ainoastaan elokuvan loppuratkaisun, vaikka ymmärränkin sen tuovan lohtua monen elokuvan paljastaman todellisuuden myötä yöunensa menettäneen maailmaan.


4/5

Janne Jokela

4 kommenttia:

Medialuuta kirjoitti...

Slummilapsien käytöstä voidaan olla montaa eri mieltä, joissakin medioissa arvosteltiin että heille ei maksettu palkkioita, mutta toisaalta eihän sivuosan esittäjille useinkaan makseta paljoa ja mukana ollaan lähinnä mielenkiinnosta ja kokemuksen halusta. -Tuomo

Medialuuta kirjoitti...

Juoni on tuotu alussa lyhyesti ja selkeästi esille, jolloin lukija pääsee helpommin sisälle tekstiin. Elokuvaa on arvosteltu mielenkiintoisella tavalla. Kirjoittaja ei anna suoraa vastausta mielipiteistään vaan pikemminkin herättää lukijaa pohtimaan omaa kantaansa elokuvasta. Arvostelussa on tuotu elokuva esille monipuolisesti eri näkökulmista. Mielestäni hyvä arvostelu!
-Annukka

Medialuuta kirjoitti...

Itse luin, että elokuvan slummilapsille on säätiöity varoja, joista kustannetaan mahdollisuus opiskella ja toimeentulo aikuisiässä. Normaalia rahapalkkiota ei haluttu maksaa, koska 98% varmuudella itse lapset eivät olisi koskaan nähneet rahoja! -Perttu

Ollipekka kirjoitti...

Hyvää keskustelua ja kommentointia! Tämähän toimii.

Arvio oli kompakti ja napakasti kirjoitettu.